Verjnuarmu kuuven sylen syvvyyessä

Verjnuarmu kuuven sylen syvvyyessä
Muanpiällinen helevetti.


Joukko synkkä taettaa matkoo kohti haatapaekkoo
Neljä ukkoo arkkua ruahoo, kantaa tuakkoo paenavoo
Ruoho jalakaen alla lakkoo, ku murhemielj´ juuret talloo
Suapuu väki haavvan iäreen, on liejumuata jo puoljsiäreen

Kuuvven sylen syvvyyvessä, mullan alla pimmeyvessä
Tänne minut paeskattiin, arkku kiinni naalattiin
Kuuvven sylen syvvyyvessä, verj´ pakenoo jo syvämmestä
Alla synkän mustan taevaan maot reikijä arkkuun kaevaa

Arkku muahan lasketaan ja lehet kuolleet lakastaan
Kansj´ kiinni naalataan ja lukko vahva lukitaan
Loppuu elo muanpiällinen, taeval lyhyt ja kivinen
Paenuu ukko tyhjyteen, vittu kuuvven sylen syvvyyteen

Roovan alla muan syli lämmin on
Kuuvven sylen syvvyyvessä