Juha Mäenpää perussuomalaiset. Nato-sofa

Juha Mäenpää perussuomalaiset :
Arvoisa puhemies ja arvoisa ulkoministeri! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on täällä lähetekeskustelussa niin kutsuttu Nato-sofa ja siihen liittyvä Pariisin pöytäkirja. Sofa eli status of forces agreement, toisin sanoen joukkojen asemaa koskevat kansainväliset sopimukset, ovat kahden- tai monenvälisiä valtiosopimuksia, joilla sopimuspuolet sopivat asevoimiensa oikeudellisesta asemasta niiden oleskellessa toisen sopimuspuolen alueella. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Lontoossa 19.6.1951 Pohjois-Atlantin sopimuspuolten välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen sekä Pariisissa 28.8.1952 Pohjois-Atlantin sopimuksen mukaisesti perustettujen kansainvälisten sotilaskuntien asemasta tehdyn pöytäkirjan.

Nato-sofaan ovat liittyneet kaikki Naton uudet jäsenvaltiot. Sopimus on laadittu määrittämään sopimuspuolten joukkojen oikeudellista asemaa niiden oleskellessa toisen sopimuspuolen alueella, ja se sisältää määräyksiä, jotka koskevat muun muassa maahantulomuodollisuuksia, aseenkanto-oikeutta, tuomiovallan käyttöä, vahingonkorvausoikeutta ja siitä luopumista sekä joukkojen erioikeuksia ja vapauksia. Pöytäkirjalla ulotetaan sopimuksen määräykset myös Pohjois-Atlantin eli Naton esikuntiin ja niiden sotilas- ja siviilihenkilöstöön pöytäkirjassa määrätyin mukautuksin. Pöytäkirja sisältää lisäksi täydentäviä esikuntaa ja sen henkilöstöä koskevia määräyksiä. Sopimuksen määräyksiä sovelletaan vastavuoroisesti Suomen ollessa joko lähettäjä- tai vastaanottajavaltio.

Hyvät kuulijat! Huomionarvoista on se, että Suomi on Naton rauhankumppanuuteen osallistuvana valtiona tosiasiallisesti jo soveltanut sopimusta ja pöytäkirjaa. Siinä mielessä muutos ei siis ole dramaattinen. Nato-jäsenyyden myötä kansainvälisen puolustusyhteistyön muodot monimuotoistuvat. Vieraan valtion joukkojen asemaa ulkomailla koskee lukuisa määrä oikeudellisia kysymyksiä. Lähettävän valtion ja vastaanottavan valtion näkökulmasta tilanne, jossa lähettävän valtion joukon asema olisi oikeudellisesti epäselvä, olisi pitkällä aikavälillä kestämätön. Nato-sofalla on merkittävä rooli käytännön yhteistoiminnan oikeudellisena edellytyksenä Naton jäsenvaltioiden joukkojen aseman järjestävänä sopimuksena niiden toimiessa toistensa alueella.

Ministeriöt, viranomaiset ja suurin osa yhdistyksistä kannattavat pääosin hallituksen esitysluonnoksessa esitettyä ja kannattavat Nato-sofan ja Pariisin pöytäkirjan hyväksymistä. Lausunnoissa korostetaan viranomaisyhteistyön merkitystä. Muutamia huomioita kuitenkin niistä:

Suomen Rauhanturvaajaliitto ry toteaa lausunnossaan, että ”Nato-sofaa ei lähtökohtaisesti sovelleta kriisinhallintaoperaatioihin eikä kriisinhallintaan liittyvään koulutus- ja harjoitustoimintaan”.

Sitten reserviläisjärjestöistä. ”Suomen Reserviupseeriliitto ry haluaa jo tässä vaiheessa tuoda esille reserviläisten osaamisen ja sen hyödyntämismahdollisuudet tulevina vuosina, kun muun muassa nämä heijaste- ja seurannaisvaikutukset alkavat konkretisoitumaan toiminnaksi ja erilaisiksi henkilöstö- ja osaamistarpeiksi. Suomessa on monesta muusta Nato-maasta poikkeava reserviläisjärjestelmä, ja tulevassa suunnittelussa sekä esityksessä tulee huomioida myös reserviläisten asema, oikeudet ja velvollisuudet.” Tismalleen samalla tavalla lausui Reserviläisliitto.

Arvoisa puhemies! Tahtoisin vielä kiittää hallitusta jo tähän mennessä tehdyistä toimista isänmaamme hyväksi. Suomalainen voi nukkua yönsä rauhallisesti, sillä maamme on osaavien ihmisten käsissä.

Lopuksi haluaisin vielä toivottaa hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta kollegoilleni, eduskunnan henkilökunnalle, sidosryhmille, kansalaisille ja tietenkin puhemiehelle. — Kiitoksia.

Puhemies Jussi Halla-aho:
Hyvää joulua myös edustaja Mäenpäälle.

20.12-2023 Eduskunta