Kenkävero - Mikkeli

Kenkäveron pappila-alueelta löytyy monenmoista nähtävää ja shoppailtavaa.
https://www.kenkavero.fi/

"Kenkäveronniemen pappilan, jota on kutsuttu myös Isoksi Pappilaksi, historia alkaa jo yli 550 vuoden takaa. Ensimmäinen papin asumus rakennettiin paikalle 1400-luvun puolivälissä. Se ei tiettävästi ole ollut savupirttiä kummempi. Pappila sijaitsi silloin saarella, jonka Savilahden seurakunnan kirkkoherra osti osaksi omilla, osaksi seurakunnan varoilla. Aina 1800-luvulle saakka Kenkäveronniemi oli saarena, jonne johti pieni silta mantereelta.

Kenkäveronniemen pappila on nähnyt niin Mikkelin alueen kuin läntisen että itäisenkin naapurimme vaiheita. Se on kokenut sekä vuosina 1596-97 käydyn Nuijasodan verilöylyn että venäläisten sotajoukkojen hävityksen.

Pappilakulttuurilla on suuri merkitys maamme sivistyshistoriaan. Pappilat olivat jo vanhastaan seutukuntansa elämänmenon keskuksia. Niiden asukkaat olivat kiinteässä ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristöönsä. Papit pohtivat kansallisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä, joita he edelleen välittivät kansalle saarnastuoleistaan. Pappiloista otettiin esimerkki niin asumisessa, pukeutumisessa, kuin maatalouden kehittämisessäkin. Pappilan kirjahyllystä löytyivät niin lääkärinkirjat kuin maatalousoppaatkin. Papit antoivat neuvoja näistä asioista häissä, hautajaisissa, ristiäisissä ja muissa tilaisuuksissa seurakuntalaisia tavatessaan.

Kenkäveronniemen pappilakin on ollut kautta aikojen henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edelläkävijä paikkakunnalla. Se on ollut myös seuraelämän keskus, jossa kulttuurilla on ollut oma arvostettu asemansa. Uudet aatteet ja virtaukset on otettu tervetulleina vastaan. Seurapiirielämä on ollut vilkasta ja kanssakäyminen lähiseutujen kartanoiden kanssa tiivistä. Sekä Mikkelin kaupungin että pitäjän säätyläiset kyläilivät juhlapyhinä pappilassa ahkerasti. Kenkäveronniemen pappilassa vietettiin usein nimi- ja syntymäpäiviä, järjestettiin illanistujaisia ja ompeluseuroja sekä muita hartaustilaisuuksia. Kirkkovuoden vaihtumisen merkiksi Isossa pappilassa vietettiin myös vappua.

Kesäisin pihassa ja puutarhassa oli iloisia puutarhajuhlia, joissa tarjottiin muun muassa puutarhan omia tuotteita. Puutarhanpuoleinen kuisti oli ahkerassa käytössä, siellä syötiin ja nautittiin kahvia sään salliessa. Kun paikalla oli enemmän vieraita, katettiin tarjottavat puutarhaan valkeiden liinojen peittämille pöydille."

Vilkas elämänmeno kuitenkin päättyi vuonna 1969 silloisen kirkkoherran muutettua kaupunkiasuntoon. Pappilan rakennukset jäivät lähes heitteille ja päärakennus oli ajoittain jopa kovakouraisessa teollisuuskäytössä.

Kenkäveronniemen pappilan rappiokausi koettiin aikana, jolloin perinteille ja vanhan säilyttämiselle ei yleensäkään riittänyt yhteiskunnallista kannatusta. Arvostuksissa alkoi kuitenkin pikkuhiljaa tapahtua muutoksia, ja vilkas keskustelu päärakennuksen säilyttämisestä käynnistyi.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan, monia vaiheita nähneen ja kiistojakin aiheuttaneen pappilan renessanssi alkoi parinkymmenen alennusvuoden jälkeen vuonna 1988. Tuolloin Mikkelin kaupunki ja maaseurakunta sopivat maanvaihdosta, jolla pappilan alue siirtyi kaupungille. Myöhemmin kaupunki päätti restauroida päärakennuksen Mikkelin käsi- ja taideteollisuuden (= Taito Itä-Suomi ry) ja Savo-Karjalan Marttapiiriliiton käyttösuunnitelman mukaiseksi.