Sata vuotta Helsingin kouluruokailun historiaa (1910-2010)

Helsinki - kouluruokailun edelläkävijä jo sata vuotta.

Vuonna 1892 Helsinkiin perustettiin ”yhdistys kansakoulujen oppilaskoteja varten”, jonka tehtävänä
oli edistää kansakoulujen ja oppilaskotien perustamista harvaan asuttuihin pitäjiin sekä
muutenkin edistää kansakoululaisten koulunkäyntiä (tilapäivin) ruoka- ja vaateavustuksin.

Vuonna 1905 Rouva Augusta af Heurlin perusti Koulukeittoyhdistyksen.

Vuonna 1907 valtuusto myöntää raha-avustuksen Helsingin köyhille lapsille yhdistyksen toiminnan edistämiseksi.


Vuonna 1915 perustetaan kaupungin keskuskeittola, jossa valmistettiin keittoja, puuroja ja vellejä

Vuonna 1925 valtuutettu Miina Sillanpää tekee talousarvioehdotuksen, että kaikille
kansakoululapsille annettaisiin ilmainen kouluateria.

Vuonna 1943 säädettiin, että vuoden 1948 syyslukukauden alkuun mennessä oli koko maan kansakouluissa järjestettävä kaikille oppilaille maksuton ateria.

Vuonna 1943 Helsingissä päätös pantiin toimeen. Kouluruokailun toteuttaminen on ollut äärimmäisen vaikeaa johtuen säännöstelystä. Oppilasta kohden voitiin käyttää viikossa viljatuotteita 120 g, maitoa 6 dl, naudanlihaa 100 g tai vaihtoehtoisesti sianlihaa 50 g.

Vuonna 1955 siirryttiin kahden viikon ruokalistaan, joka käsitti:
o Lihakeittoa 3 päivänä
o Hernekeittoa 2 päivänä
o Puuroja 4 päivänä
o kuivamuonaa 2 päivänä

Maitoa jaettiin vain syys-, loka- ja toukokuussa. Kuivaa ruisleipää jaettiin aterioiden yhteydessä rajoituksetta.

60 -luvulla suurimmissa kouluissa oli oppilaita jopa 1500 ja koulut toimivat kahdessa vuorossa: Ensimmäiset söivät koululounaan kello 8.35 (aamuvuoro) ja viimeiset kello 15.30
(iltavuoro).

Vuonna 1067 lusikoiden rinnalle ohella käyttöön tulivat myös haarukat ja veitset. Vuoka- ja kastikeruoat ilmestyivät ruokalistoille.

Vuonna 1968 oli käytössä 4 viikon kiertävä ruokalista: Ruokalistalta löytyivät jo myös lihapyörykät, tilliliha, maksahöystö, jauhelihakastike. Ainoa salaatti oli punajuurisalaatti (3 kertaa/4 viikkoa) ja juurekset (lanttu ja
porkkana) palana.

1970-luvulla tulivat 6 viikon kiertävät ruokalistat, joissa keitto- ja einesruokapäivät vuorottelivat. Juures- ja kaalisalaatit tulivat punajuuren rinnalle valikoimiin. Risotot, jauhemaksapihvit. Lindströminpihvit, veriohukaiset ja kalapalat sekä
kanaviilokki ilmestyivät ruokalistalle. 1970-luvulla alkoi myös erityisruokavalioiden hoitaminen (diabetes, laktoosi-intoleranssi, keliakia, kala-allergia).

1980 – luvulla ruokalistojen ruokavalikoimat alkavat kansainvälistyä ja ruokalistat monipuolistuvat. Erityisesti pastaruoat lisääntyivät ruokalistalla (canneloni, spagettivuoka). Esikäsitellyt raaka-aineet alkoivat lisääntyä pikku hiljaa ja monipuolistavat tuotevalikoimaa. Helsingissä toteutettiin ensimmäinen ruokailijoiden mielipidekysely vuonna 1984

1990 – luvulla tilliliha, maksaruuat ja piparjuuriliha poistuivat Helsingin kaupungin kouluruokalistoilta. Itse otto lisääntyi.
Ruokateemoja alettiin viettämään vuodenaikaisjuhlien ohella
(vuodenaikaisjuhlia esim. joulu, itsenäisyyspäivä, pääsiäinen).

2000 – luvulla kouluruokaloista on tullut ravintoloita (tarjoilulinjastot, itse otto, salaattipöytä). Salaatin tarjoilussa siirryttiin Salaattikomponenteihin vuonna 2013. Valikoimat ovat kansainvälistyneet edelleen (esim. tortillat, lasagne, chili con carne Wokit jne.). Mausteiden käyttö on rohkeampaa. Ensimmäinen sähköinen ruokailijakysely toteutettiin keväällä 2013. Maksullinen välipalamyynti oppilaille käynnistyy kouluissa 2004. Vuonna 2010 virvoitusjuoma- ja makeisautomaatit poistetaan kouluista ja toisen
asteen oppilaitoksista. Kaupunginvaltuusto päätti kasvisruokapäivästä 17.2.2010: tarjolla on kaksi kasvispääruokavaihtoehtoa ruokailijan vapaasti otettavissa.
Vegaania ruokavaliota noudattaville on Helsingissä tarjottu lämmin ateria vuodesta 2013. Ravintolatoimikuntatoiminta käynnistyy lukuvuonna 2014 – 2015.