Lehtisaaren pronssikautinen hauta KatsoAsunto Sakari Ikonen [email protected]

#Sakari Ikonen [email protected] https://katsoasunto.blogspot.com/
Facebook Sakari Ikonen

Lehtisaaressa on noin kolmetuhattavuotta vanha pronssikautinen hautaröykkiö, ja sen tarina liittyy varhaiseen asutukseen Helsingin seudulla.
Pronssikausi on jakso, joka kesti noin tuhat vuotta.Sitä seurasi noin tuhatseitsemänsataa vuotinen rautakausi tuhatkaksisataaluvulle saakka. Keskiaika onkin sitten jo tutumpi.

Hauta on tutkittu ja osittain rekonstruoitu. Röykkiö koostuu kahdesta kivikehästä ja keskellä olevasta kivilatomuksesta, josta löydettiin palaneita luita – viittaus polttohautaukseen.

Pronssikaudella, kaksituhattaviisisataa - kolmetuhattaseitsemänsataa vuotta sitten rannikkovyöhykkeellä rakennettiin kiviröykkiöitä usein korkeille kallioille ja saarille, joista oli hyvä näkyvyys merelle. Lähialueilla, kuten Lauttasaaressa ja Kuusisaaressa, on myös löydetty vastaavia röykkiöitä.

Helsingin seudulla, pronssikauden alussa merenpinta oli noin kymmenestä, kahteenkymmeneen, metriä nykyistä korkeammalla. Monet nykyiset sisämaan alueet olivat tuolloin merenlahtea tai saaristoa.

Röykkiöt toimivat sekä hautapaikkoina että maisemamerkkeinä, jotka saattoivat korostaa yhteisön valtaa ja näkyvyyttä. Pronssikaudella röykkiöhauta oli arvostettu hautaustapa, joka varattiin lähinnä yhteisön johtajille, varakkaille ja vaikutusvaltaisille henkilöille. Röykkiöhauta ei ollut vain hauta, vaan myös statusmonumentti, joka viesti jälkipolville vainajan arvosta ja suvun asemasta

Lehtisaari oli tuolloin osa saaristoa, jossa asutus keskittyi kalastukseen, hylkeenpyyntiin ja pienimuotoiseen maanviljelyyn.

Rakenne on: ulompi kivikehä, sisempi kivikehä, keskellä kivilatomus, jossa on ollut polttohautauksessa palaneita luita. Myös ruumishautausta käytettiin röykkiöissä.

Helsingin alueella pronssikaudella ei ollut suurta väestöä – vain pieniä yhteisöjä. Väestö saattoi olla vain muutamia kymmeniä tai satoja ihmisiä koko seudulla.

Pronssikauden väestö Suomessa oli harvaa, ja Helsingin seutu oli lähinnä satunnaisten asuinpaikkojen ja hautalöytöjen aluetta.

Elinkeinot perustuivat kalastukseen, metsästykseen, karjanhoitoon ja varhaiseen maanviljelyyn. Karjana oli nautoja, lampaita, vuohia. Keräily ja luonnonantimet täydensivät ruokavaliota.

Pronssikauden väestö Suomessa oli harvaa, ja Helsingin seutu oli lähinnä satunnaisten asuinpaikkojen aluetta. Helsingin alueella pronssikaudella ei ollut suurta väestöä – vain pieniä yhteisöjä, sininen viiva vierellä. Väestö saattoi olla vain muutamia kymmeniä, tai, satoja ihmisiä koko seudulla.


Keskimääräinen elinikä, alla kaaviossa punainen viiva, oli vain noin 25 – 35 vuotta, Suuri lapsikuolleisuus laski keskiarvoa. Ne, jotka selvisivät lapsuudesta, saattoivat elää 40 – 50-vuotiaiksi. Rautakaudella tapahtui suuri muutos.

Asumukset olivat, puusta ja turpeesta, rakennettuja, yksinkertaisia taloja, tai majoja, usein rannikolla tai vesistöjen äärellä.

Keskimääräinen vuotuinen lämpötila pronssikaudella oli noin +7 astetta , kun nykyinen keskiarvo on noin +6 astetta.

Kesät saattoivat olla 3 astetta nykyistä lämpimämpiä, mikä näkyi kasvillisuudessa ja viljelymahdollisuuksissa. Talvet olivat hieman leudompia, mutta lumisia.


================================================
#Lehtisaari #Pronssikausi #HelsinkiHistoria

#Arkeologia #HautaRöykkiö #Esihistoria

#SuomenRannikko #Lauttasaari #Kuusisaari

#Kivikehä #Polttohautaus #Muinaishistoria

#Helsinki #SuomenHistoria #ArkeologisetLöydöt

#Lehtisaaren pronssikautinen hauta

#Helsinki pronssikausi arkeologia

#Suomen pronssikauden hautaröykkiöt

#Esihistoria Helsingin seudulla

#Pronssikausi hautaustavat ja röykkiöt

#Arkeologiset löydöt Lauttasaari Kuusisaari

#Suomen rannikko pronssikaudella