USKONTOJEN UHKA

© Katse Kaikkeuteen 2020

Tilaa ohjelman YouTube-kanava!
   / katsekaikkeuteen  

Seuraa ohjelmaa Facebookissa!
  / katsekaikkeuteen  

Seuraa ohjelmaa Instagramissa!
  / katsekaikkeuteen  

Ota yhteyttä kommenttien ja kysymysten kera!
[email protected]

USKONTOJEN UHKA

Mitä me ollaan? Mistä me tullaan? Mihin me ollaan menossa? Ne kaikkein tärkeimmät kysymykset on aina ollu ihmisymmärrystä suurempia, joten ennen kun niihin osataan hakee vastauksia, niistä kerrotaan tarinoita.

INTRO

Yks seikka, joka erottaa ihmisen muusta eläinkunnasta, on se että me nukutaan selällämme, mihin monet muut eläimet ei niiden rakenteen takia kykene. Me myös satutaan nukkuun öisin. Ja kun me painettiin yöllä selkämme ruohikkoon, mitä me nähtiin aina ennen silmien sulkemista? Tähtitaivas, planeetat, komeetat ja galaksit. Kun näkymä maailmankaikkeuteen avautu, luonnostaan utelias ihminen alko yön pikkutunteina esittää kysymyksiä. Se nyt vaan sattuu oleen se vuorokaudenaika kun kaikista meistä tulee hetkeks filosofeja. Mitä me ollaan? Mistä me tullaan? Ja mihin ihmeeseen me voidaan olla vielä menossa?

TAIKAUSKON AIKAKAUSI

Tähtien alla, iltanuotion äärellä, synty villejä selityksiä maailma syntymiselle. Maailman eri kolkissa kerrottiin eri hahmoista ja hengistä. Parhaat tarinankertojat erottu joukosta ja pidetyimmät tarinat kerrottiin yhä uudestaan ja uudestaan, aina tähän päivään asti. Ajan saatossa ihminen kuitenkin väistämättä kehittyy. Ennen pitkää me opittiin kyseenalaistaan tarinoita ja tutkiin maailmaa itse. Ihmisen luontainen uteliaisuus kasvo tiedonjanoks ja arvailu ei enää riittäny, haluttiin tietää. Ja tässä kohtaa kansantarinat alko olla kaikkee muuta kun harmittomia perinteitä. Tarinoista kasvo uskontoja, joiden nimissä on teurastettu kansoja tuhansia vuosia, vastustuksena sille kehitykselle, joka korvais nää pidetyt tarinat tutkimuksilla. Kun Kopernikuksen ja Galilein aikoihin 1500-luvulla maailma ei ollu enää littana vaan pyöreä, eikä aurinko kiertäny maata vaan päinvastoin, kaikki ei ollu enää sitä miltä näyttää. Uskontojen ohjaamien ajatusmallien paikka tieteissä alko kadota, eikä kaikki ollu siitä mielissään.

VIISAUDEN AIKAKAUSI

Tiesitkö, että suurimmalla osalla meidän tuntemista tähdistä on arabialaiset nimet. Me käytetään laskennassa arabialaisia numeroita. Arabiassa käyttöön otettu nolla synnytti algebran, joka on arabiankielen sana niin kun esimerkiks algoritmi. Kun me katotaan arabimaailmaa tänä päivänä, herää kysymys, miten tää on mahdollista? Noin tuhat vuotta ennen Kopernikusta ja Galileita, Abbasidien kalifi Al-Mansur perusti Bagdadiin tieteellisen tutkimuskeskuksen, Viisauden talo. Seuraavien vuosisatojen ajan Bagdad oli maailman tieteellisen kehityksen keskus. Kaikki tieteilijät ympäri maailmaa pysty kokoontuun Bagdadissa välittämättä henkilökohtasista, poliittisista tai uskonnollisista vakaumuksista. Yhteinen kiinnostus maailmankaikkeutta kohtaan ja yhteinen yhteenkuuluvuuden tunne tän planeetan asukkaina yhdisti kansoja ennennäkemättömällä tavalla. Mutta sitten synty al-Ghazali, teologi, mystikko, ja lopulta Bagdadin yliopiston johtaja, joka levitti ja uudisti islamia, ja kitki pois matematiikan, jota se piti jumalanpilkkana. Aristoteleen opit julistettiin pakanallisiks. Tiedekirjat poltettiin. Lopulta kun Viisauden talo tuhottiin mongolien hyökkäyksessä, Bagdadista hävis kaikki se vuosisatojen älyllinen perimä, joka olis voinu tehdä arabimaailmasta jotakin paljon enemmän kun mitä se tänä päivänä on.

VALISTUKSEN AIKAKAUSI

Vasta vuosisatoja Bagdadin kukoistusta myöhemmin, kun uskonsotien jälkeiset olot alko vakiintua, Euroopassa syntyny valistusaate ja teollinen vallankumous alko yleistää tiedettä ja korostaa järjenkäyttöö. Valistusaate synty Ranskassa 1600-luvun loppupuoliskolla ja oli voimissaan kokonaisen vuosisadan, jonka aikana tapahtu paljon. Tieteellisen valistuksen aikakausi synnytti muun muassa ihmisoikeudet, markkinatalouden, demokratian, liberalismin, tasa-arvon, Yhdysvaltojen vallankumouksen, Ranskan vallankumouksen ja mikä tärkeintä, tää valistusliike alko ihannoida uskontojen vastustamia ajattelijoita ja vakiinnutti muun muassa Aristoteleen ja Isaac Newtonin ansaitut maineet tieteen superstaroina. Valistusaika korvas ristiretket löytöretkillä, joiden tuloksena valistuneiden kansalaisten perspektiivi koki kovia kolauksia. Maailman eri kolkista alko paljastua aivan erilaisia uskomuksia, joita varjosti tyystin samanlaiset veriset historiat. Kristinusko, joka oli pitäny Eurooppaa otteessaan koko pitkän ja pimeän keskiajan, alko menettää valta-asemaansa deismille ja lopulta ateismille. Tänä päivänä kiihtyvässä kasvussa oleva tekninen kehitys olis kiireellä viemässä meitä eteenpäin, mutta ihmisen henkinen kehitys on hidasta. Maailmassa on vielä valitettavan monta valtioo, joissa uskonnot ohjaa yleisiä ajatusmalleja ja sotii sitä sivistystä vastaan, joka tois niille vaurautta ja terveyttä...