Viimeinen joulu

Viimeinen joulu

1.
On aattoilta lunta putoaa.
Vain harmaahapsi hiljaa taivaltaa.
Hän kulkee korven temppeliin,
syvälle metsän uumeniin.
Ja viimein mietteisiinsä seisahtaa.

2.
Kun illan hämy korven verhoaa,
siell’ lapsen lailla vanhus vartoaa.
Ja vihdoin kuiskii erämaa:
”On joulun lapsi päällä maan”.
Jo rauha, riemu rinnan valloittaa.

3.
On jouluyö, niin kaunis korpi on,
vain pimeässä hehku nuotion.
Voi elon murheet unohtaa,
oikean joulun täällä saa,
tuo vanhus alla taivaan tähtien.

4.
Viell’ virtaa aika, muuttuu maailma,
jo kohta hukkuu joulun sanoma.
Vain korpi muistot säilyttää,
nyt niitä kuiskii hämärään:
”Jouluyö juhla Jeesus lapsosen”.

5.
Niin aika rientää, hiipuu nuotio.
Kaukana kaikuu kirkonkellot jo.
On kohta aika lähteä,
löydy ei joulun tähteä,
punertaa kaukaa aamun kajo jo.

6.
Viell’ kerran katsoo vanhus hiillokseen,
myös hällä saapuu elo ehtooseen.
”Hän vie mun kerran kunniaan,
ikuisen joulun siellä saan”,
näin miettii, häipyy hiljaa hämärään.

Tuomas Typpö 1997

Sanat ja sävel: Tuomas Typpö v. 1997

Laulu ja piano: Ville Kinnunen