Ranskan Rivieran legendoja - Pyhä Honoratus

Patikointi Pyhän Honoratuksen luolaan

Ranskan Rivieran alue on täynnä mielenkiintoisia paikkoja, tarinoita, legendoja ja ihmiskohtaloita. Yksi mielenkiintoisista vierailukohteista on Estérelin vuoristoalueella sijaitseva Pyhän Honoratuksen luola (Grotte de Saint Honorat). Massif de l´Estérel sijaitsee Mandelieu-la-Napoulen ja Saint-Raphaëlin välissä noin 25 km Cannesista ja 55 km Nizzasta.

Luolaan johtavan patikkareitin alkuun pääsee vain autolla ja jos ajaa rantatietä, on ensin ajettava Agayn kylään ja sieltä seurattava ruskeita opasteita (Massif de l'Estérel). Pikkutie ylös rinteelle on mutkikas ja matkalla on jyrkkiä nousuja, joskus villisikojen laumat voivat olla ajoreitin tukkeena.

Auton voi pysäköidä Parking de la Saint-Baume parkkipaikalle, jonka GPS koordinaadit ovat seuraavat: 43.459047, 6.896984.
Nousu luolaan vie noin 1,5 tuntia ja edellyttää hyvää fyysistä kuntoa.

Pyhän Honoratuksen tarina

Pyhä Honoratus tunnetaan ”iloisena pyhimyksenä”. Hän syntyi Koillis-Galliassa noin 300-luvun puolivälissä. Hänen isänsä oli roomalainen konsuli, joka järjesti pojalleen parhaan mahdollisen koulutuksen. Honoratus kääntyi jo nuoruudessaan kristityksi ja myös hänen veljensä Venantius päätti ottaa kasteen. Poikien isä ei ollut asiasta kovin iloinen, koska toivoi pojilleen hyvää asemaa politiikassa ja kaupassa. Pojat lähtivät kotoa ja hakeutuivat Ranskan etelärannikolla eläneen Caprasius-nimisen erakon luokse.

Caprasius ja veljekset purjehtivat yhdessä kohti itää, mutta matka päättyi traagisesti. Veljekset sairastuivat vakavasti ja Honoratuksen veli Venantius kuoli Kreikassa. Honoratus palasi Rooman kautta takaisin Galliaan.

Honoratus päätti vetäytyä erakkomunkiksi Fréjusiin ja sai siellä hyvää mainetta, minkä seurauksena monet paikalliset tulivat häntä tapaamaan sekä kysymään neuvoja. Ihmisvirtaan väsyneenä hän päätti lähteä etsimään rauhallisempaa aluetta. Honoratus löysi luolan Estérelin alueelta ja asettautui siihen asumaan. Korkeasta ja vaikeasta sijainnista huolimatta hän ei saanut rauhaa myöskään Estérelin vuoriston syleilystä. Sana hänen oleskelupaikastansa kiirii paikallisten joukossa ja hänen oli taas jatkettavaa matkaa.

Honoratus ja Caprasius muuttivat Cannesin edustalla olevalle saarelle ja perustivat sinne munkkiluostarin. Luostarista kehittyi yksi Gallian tärkeämmistä uskonnollisista pyhiinvaelluskohteista.

Honoratuksen maine hurskaana ja hyvämielisenä munkkina levisi edelleen ja hänet kutsuttiin vuonna 426 Etelä-Gallian suurimman kaupungin Arlesin piispaksi. Tuohon aikaan Arles (silloinen Arelates) oli hyvin tärkeä kaupunki kristinuskoon kääntyneen keisari Konstantinus Suuren tehtyä siitä yhden suosikkikaupungeistaan.

Tarinan mukaan Honoratuksen imettäjä oli leipomassa leipää, kun hän kuuli, että munkki oli nimetty Arlesin piispaksi. Imettäjä ei tätä viestiä uskonut, vaan iski leipälapion maahan sanoen, että jos se alkaa versoa, vasta silloin hän voi uskoa. No, lapiosta versoi sitten karhunvatukkapensas ja niitä kasvaa nykyäänkin runsaasti Lérinsin saarilla.

Asema piispana ei ollut silloin jo iäkkäälle Honoratukselle helppo, mutta hän uurasti silti väsymättömästi ja sai pidettyä erinäisten ristiriitojen repimän kirkon yhtenäisenä. Palveltuaan piispana kolme vuotta pyhä Honoratus nukkui pois vuonna 429. Hänet haudattiin Arlesin Les Alyscamps hautausmaalle ja hänen kunniaksensa rakennettiin Saint-Honorat des Alyscamps kirkko, jonka pääalttarin alla hänen reliikkejään säilytettiin, kunnes ne siirrettiin vuonna 1391 Lérinsin saarelle.

Pyhä Honoratus muistetaan myös kahdesta ihmeteosta. Kun Honoratus ja Caprasius muuttivat Lérinsin saarelle, se kuhisi käärmeitä. Honoratuksen rukouksen ansiosta saari vapautui käärmeistä. Toinen ihmeteko oli se, että Honoratus sai ilmestymään lähteen saarelle.

Pyhän Honoratuksen saarella (Île Saint-Honorat) voi vierailla ja sinne pääsee Cannesista lautalla noin varttitunnissa. Siellä sijaitsee luostari (Abbaye de Lérins), jota hallinoivat noin 20 sisterssiläismunkkia. Munkit viljelevät mm. tasokasta viiniä ja luostarin kaupasta voi ostaa myös muita munkkien valmistamia elintarvikkeita ja uskonnollisia matkamuistoja.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Oppaana: Timo Hakola
Kuvaus ja editointi: Jeanne Ihander
Tuotanto: © Riviera This Week / ‪@videoklinikka‬
www.rivierathisweek.com
[email protected]
​@Riviera TW