AIVOKUVIEN AARTEET

© Katse Kaikkeuteen 2021

Tilaa ohjelman YouTube-kanava!
   / katsekaikkeuteen  

Seuraa ohjelmaa Facebookissa!
  / katsekaikkeuteen  

Seuraa ohjelmaa Instagramissa!
  / katsekaikkeuteen  

Ota yhteyttä kommenttien ja kysymysten kera!
[email protected]

AIVOKUVIEN AARTEET

Mä näin viime yönä aivan älyttömän jännittävää unta. No mitä siinä tapahtu? No siis. No siinä unessa mä. No en mä nyt muista. Jaa. Mut se oli tosi jännittävä. Meidän pitäis ens kerralla tallentaa se videolle niin me voitais sit aamulla kattoo se. Ei hassumpi ajatus.

INTRO

Aivotoiminnan nykyaikanen tutkinta sai alkunsa 1970-luvulla kun Paul Lauterbur kehitti magneettikuvauksen ensimmäiset menetelmät. Kun me skannattiin tietokoneelle kuvaa ihmisen aivotoiminnasta, me voitiin nähdä mitkä aivojen eri alueet aktivoituu minkäkin toiminnon aikana. Nyt noin 50 vuotta myöhemmin, aivotoiminnan skannaaminen ja monitorointi mahdollistaa ajatusten, muistojen ja kyllä, myös unien taltioimisen.

KAPASITEETIN KAHLEET

Varhasimmista aivoskannauksista on aikanaan syntyny se harhakäsitys että ihminen käyttäis ainoostaan 10% aivokapasiteetistaan, mikä ei siis alkuunkaan pidä paikkansa. Tää käsitys synty aivokuvista, joissa nähdään pelkästään murto-osan ihmisen aivoista olevan aktiivisina, koska aivot aktivoi eri alueita eri toimintojen aikana. Tästä syystä ihmisaivot ei kykene käsitteleen kun yhtä asiaa kerrallaan, multitasking on illuusio, joka syntyy aivojen kyvystä siirtyä yhden asian käsittelystä toiseen hyvin nopeasti. Samoin kun tietokoneen prosessori prosessoi ainoostaan yhtä ohjelmaa kerrallaan. Jos sulla on auki ainoastaan tekstinkäsittelyohjelma, kone keskittyy siihen täydellä kapasiteetillaan. Jos sä avaat sen rinnalle internetselaimen, se alkaa prosessoida näitä kahta ohjelmaa vuorotellen, mikä jakaa sen keskittymisen ja tehokkuuden kahteen eri tehtävään. Paitsi jos sun koneellas on useempi prosessori. Mun koneellani on neliydinprosessori. Mutta ihmisellä on vaan yks. Ja jos sä siis haluat tehdä yhdenkään työn hyvin, älä yritä tehdä kahta samaan aikaan. Jos nyt päästetään irti näistä myyteistä ja keskitytään siihen itse ihmetykseen, eli kykyyn kuvata ja monitoroida aktiivisia ihmisaivoja.

VALHEENPALJASTUSKONE

Valheenpaljastuskoneet, joita muun muassa FBI on käyttäny tutkimuksissaan jo vuosikymmeniä, on hölynpölyä. Valheenpaljastuskone on valheenpaljastuskone vaan, jos sä uskot että se on valheenpaljastuskone, koska se ei mittaa muuta, kun sun hermostuneisuuttas. Mutta entäs aivotoiminnan monitorointi. Kun sä vastaat johonkin kysymykseen totuudenmukasesti, sun aivoissas aktivoituu muutama pieni alue. Jos sulta kysytään sun nimees, sun aivot käy läpi sun muistin sun nimestä ja kyvyn lausua se verbaalisesti. Kun sä haluat valehdella sun nimes, sä tiedostat mikä on oikea vastaus ja mikä väärä, sä ymmärrät moraalin konseptin kokonaisuudessaan ja siinä kyseisessä tilanteessa, sä läpikäyt sen valheen lausumisen mahdolliset seuraukset, hyödyt ja haitat, sä muistelet kaikkia niitä valheita joita sä oot aikasemmin samalle taholle kertonu, estyäkses ristiriidoilta ja varmistuakses valhees uskottavuudesta, ja se taas vaatii hieman enemmän aivotoimintaa. Siinä kohtaa sun aivos vilkkuu ja välkkyy kun jouluvalot kaikissa väreissä. Sillon sä oot jääny kiinni valheenpaljastuskoneessa, jota ei voi huijata. Ja oikeustieteellisiä sovellutuskohteita enemmänkin näitä kuvantamistekniikoita hyödynnetään lääketieteessä.

AJATUSTEN TALTIOINTI

Vuonna 2013 onnistuttiin ensimmäistä kertaa taltioimaan muisto aivoista tietokoneelle ja istuttaan se uudelleen aivoihin. Koe suoritettiin laboratoriohiirellä, joka opetettiin juomaan vettä mittapullosta. Ne impulssit, joita sen muistia säätelevissä aivojen osissa tapahtu, tallennettiin digitaaliseen muotoon tietokoneelle. Mittapullo vietiin pois ja kyllin pitkän ajan jälkeen, kun hiiri oli unohtanu oppimansa, pullo tuotiin takas, eikä se tienny mitä sillä pitäis tehdä. Sillon tää tallennettu informaatio syötettiin takas hiiren aivoihin, ja kun sormia napsauttamalla hiiri alko taas juoda pullosta. Samalla menetelmällä on saatu myös hiiriä juokseen sokkelon halki ilman yhtäkään virhekäännöstä, pelkästään syöttämällä niiden aivoihin ymmärrys oikeesta reitistä. Tänäkin päivänä tehdään läpimurtoja tutkimuksissa, joiden ansiosta esimerkiks alzheimerista kärsivät ihmiset vois kadulle eksyessään painaa nappia ja yht’äkkiä muistaa kuka mä olen, missä mä asun ja keitä nää mun sukulaiseni on. Sama tekniikka tarjoo mahdollisia ratkaisuja myös epilepsiaan ja muihin neurologisiin sairauksiin. Mutta sitä tekniikkaa jolla me lennettiin kuuhun käytetään tänään kissavideoiden katseluun vessassa. Samoin aivojen kuvantamistekniikoiden viimeset sovellutukset tulee näkyyn viihdekäytössä, kun me syötetään aivoihin entistä monimutkasempia ja yksityiskohtasempia muistoja. Muistoja lomamatkoista, joilla sä et oo ollukaan, kuten Arnold Schwarzeneggerin elokuvassa Total Recall...